Koirani lopetettiin vasta ja suren sitä päivittäin. Tuntuu kuitenkin lohduttavalta että sillä on parempi olla taivaassa, niin ettei se tunne kipua. Haluan muistaa siitä vain hyvät muistot. Onneksi minulla on hyviä ystäviä, jotka auttavat silloin kun tuntuu pahalta. Oletko sinä menettänyt rakkaan ystävän tai lemmikin? Miten elämäsi muuttui ja miten muistat menettämääsi ystävää?

Tässä on runo, jonka luen koirani hautajaisissa:

"Olit meille kaikille rakas, kaipaamme sua, tule jo takas. Ei mikään tätä surua saa loppumaan, mutta taivaassa me tavataan! Nyt et tunne tuskaa ja kipua, muista meidät me rakastamme sinua!  " Lodba